fbpx

Ihotulehdukset (tassutulehdus, rivi/kurarupi, hot spot…)

IHOTULEHDUSTEN TUNNISTAMINEN

Tyypillinen oire ihotulehduksissa on punoittava, lämmin ja kutiseva iho. Ihotulehduksen voi aiheuttaa lukuisa joukko erillaisia mikrobeja. Nämä mikrobit voivat olla bakteereita, viruksia, sieniä, homeita tai hiivoja. Myös loiseläimet voivat olla tulehduksen aiheuttajia. Mikrobien aiheuttamaa tulehdusta hoidetaan antimikrobisella eli mikrobeja tuhoavalla hoidolla. Erillaisille mikrobeille tehoaa eri antimikrobiset aineet. Tämän takia suositellaan tulehdusalueelta mikrobiviljelyn ottoa, jossa määritetään taudinaiheuttaja, jotta voidaan valita juuri sille tehokas hoitotuote. Hoito voi olla paikallinen ja/tai systeeminen. Systeeminen hoito tarkoittaa esim. suun kautta annettavaa antimikrobista kuuria kuten sulfa tai antibiootit.

Tyypillisiä laajakirjoisia eli useampia eri mikrobeja tuhoavia synteettisiä aineita on esimerkiksi jodattu povidoni, hexetidiine, mikonatsolinitraatti sekä kloorihexetidiini. Näihin pohjautuvia tuotteita löytyy sekä shampoina että voiteina. Haittavaikutus aineilla on, että ne aiheuttavat usein ihoärsytystä. Myös monet luonnonaineet, kuten eteerisistä öljyistä laventeli, minttu, sitruunaruoho, timjami, oregano ja monet muut ovat oikein käytettyinä antimikrobisia.

Mitä aikaisemmin tulehduksen toteaa sen parempi on hoitotulos. Ajoissa havaitut tulehdukset voi usein hoitaa kotihoidolla paikallisesti. Paikallishoito perustuu oireilevan alueen desinfiointiin eli puhdistamiseen taudinaiheuttajamikrobeista pesemällä, sekä antimikrobisesta paikallisvoiteesta.

Pesujen ja voiteen käyttötiheys riippuu tulehduksen asteesta/vakavuudesta.

Hoidon onnistuminen riippuu kuinka hyvin annetun hoidon sisältämät aineet tehoavat ko. taudinaiheuttajamikrobiin ja onko niiden pitoisuus riittävä. Joskus kyseessä voi olla sitkeä mikrobikanta, johon ei tavallisimmat antimikrobiset aineet tehoa. Hoitoa ei pidä jättää liian aikaisin kesken, ettei se pahenna tilannetta, jossa muodostuisi entistä vastustuskykyisempiä taudinaiheuttajamikrobeja eri antimikrobisille aineille. Tämän takia kotikonstein parin päivän hoitoyritykset tuotteita vaihdellen voi muodostaa riskin tulehduksen pahenemiselle. Vältä hoidossa myös paksuja ja rasvaisia tuotteita, jotka keräävät likaa tulehtuneelle iholle.

IHOTULEHDUSTEN HAASTEET

Jokainen tulehdus on oma itsenäinen tulehduksensa, vaikka ne ulospäin näyttäisi samanlaisilta. Tyypillisiä ihotulehduksia hevosilla on rivi- ja kurarupitulehdus ja koirilla hotspot ja ”tassutulehdus”. Yhteisestä tautinimityksestä huolimatta, voi eri yksilöt vaatia eri hoidon hotspot- tai rivi/vuohisrohtumatulehdukseen taudinaiheuttajasta riippuen.

Kun tulehdus etenee syvempiin ihokerroksiin, voi se ilmentyä tulehdusalueen märkimisenä. Nämä tulehdukset ovat yleensä eläimelle hyvin kivuliaita. Syvemmissä ihon tulehduksissa, kuten furunkuloosissa (”tassutulehdus”) sekä hotspot-tulehduksessa voidaan tilannetta pyrkiä rauhoittamaan paikallishoidolla. Myös hevosten rivi/vuohisrohtuma tunkeutuu hoitamattomana helposti syvempiin ihokerroksiin. Alueen karvoituksen poistaminen auttaa yleensä hoitoa. Jos ihotulehdus on laaja-alainen, pitkäkestoinen tai voimakasasteinen, tulee eläinlääkärin aina arvioida tilanne ja systeemisen antimikrobisen hoidon tarve. Paikallishoito tehoaa niin kauan kuin tulehdus pysyy paikallisena. Paikallishoito ei voi hoitaa alueita, minne hoidon vaikuttavat aineet eivät pääse.

Ihotulehdukset voi muodostua usein toistuvaksi ongelmaksi. Paikallisoireet hoidetaan paikallisesti ja elimistöön levinneet systeemisesti. Toistuvien ihotulehdusten takana löytyy usein allergia, joka altistaa eläintä tulehduksille. Siksi mahdollinen allergia tulisi selvittää ja hoitaa asianmukaisesti. Ongelma eläinten toistuvissa tulehduksissa on jatkuvuus. Ihotulehduksen onnistunut hoito edellyttää hoitajan sitoutumista päivittäiseen hoitoon, kunnes tulehdus on parantunut. Koirat ja kissat ovat helpompia, koska asuvat yleensä samassa taloudessa. Hevosen omistajalle säännöllinen hoito vaatii usein hoitoringin pystyttämistä päivittäisen hoidon järjestämiseksi.

Eläinlääkärisi avulla selvität parhaiten eläimesi sairauteen liittyvän kokonaiskuvan ja mikä olisi ko. tapauksessa oikea hoito.

TULOSTA PDF-OHJEET: